-
Sisäistä viisautta tonkimassa esiin
Aiemmin viikolla kävin ensimmäistä kertaa tänä vuonna hiihtämässä umpihangessa (- oli aika mahtavaa), ja tein mieleeni juolahtaneista asioista itselleni audiovisuaaliset muistiinpanot, kun kynä ja paperi ei sattuneet mukaan. Tällainen merkintä syntyi! Meissä kaikissa on osa – ydinminä -, joka on aina eheä ja toimimassa parhaaksemme huolimatta siitä, huomaammeko me itse sitä vai emme tai mitä tahansa olemme elämässä kokeneemmekaan. Jos olemme kovin luovan ajattelumme pauloissa, saattaa olla vaikea kuulla sitä ohjausta mitä tuo ydin ja korkeampi viisaus sen takana meille haluaisi antaa. Tärkeintä on, että muistaa sen olevan siellä. Silloin on mahdollista huomata rauhaa keikuttavan ajattelun olevan vain ihmisluontoon kuuluvaa luovaa ”sään vaihtelua”, ja aivan kuten pilvetkin ovat hetkellisiä, taivas on kuitenkin aina sama. Havainnollistuksen…
-
Viaton tietoisuus
Pitkään kuvittelin, että minun pitäisi työstää ajatteluani jollain tavalla valaistuneemmaksi ja viisaammaksi. Jollain tavalla ajatteluni oli aina jotenkin ’kehittymätöntä’, ja sitä piti parantaa. Huolimatta siitä minkälaisia oivalluksia tein ja elämäni helpottui, tunsin nopeasti syyllisyyttä siitä, etten seuraavana haastavana hetkenä osannut olla ”kypsempi”, ”älykkäämpi”, ”viisaampi”. Kunnes ymmärsin, mistä kokemukseni ja tietoisuuteni syntyvät. Kokemukseni on aina seurausta kunkin tietoisuuden tason ajattelustani. Ei olosuhteista vaan mielestäni jatkuvalla syötöllä kumpuavan ajatustehtaan tuotoksista, jota tietoisuusvälineeni (aistit) mahdollistavat sen hetkiseksi kokemukseksi*. Tajusin, ettei ole mahdollista elää muulla kuin vain ja ainoastaan sillä ajattelun/tietoisuuden tasolla, jolla kunakin hetkenä olemme. Miksi siis tuomita itsemme siitä? Olemme ikään kuin ’viattomia’ tuolla tietoisuuden tasollamme, jolla kulloinkin ajattelemme ja käsittelemme maailmaa. Me kaikki…
-
Itsensä rakastamisesta
”Rakasta toisia niin kuin itseäsi.” Mitä toisille osoittamasi kohtelu kertoo sinulle itsesi kohtelusta? Tämä ajatus on tullut viime aikoina päähäni enenevässä määrin, ja olen huomannut, että on aikoja ja asioita, joissa muiden palveleminen on syyllisyyslähtöistä, ja takaraivossa tunnen vahvasti etten ollenkaan tee parastani. Syyllisyys toiminnan motivaattorina on siis aika nihkeä energian ja inspiraation lähde niin muita kuin itseäänkin kohtaan. Tästä olen saanut aiheen tarkastella oman toimintani motivaatiota vähän syvemmin. Mistä tuo syyllisyys – tai oikeastaan syylliseksi havaituksi tulemisen pelko – oikein kumpuaa, ja mitä käytännössä tarkoittaa pelon vastakohdasta, rakkaudesta, käsin oleminen ja toimiminen? Epäonnistumisen pelko eli pelko tulla havaituksi riittämättömäksi ihmiseksi on samaa sarjaa. Tällä kertaa – ja kokemuksesta rohkaistuneena ehkä jatkossakin…
-
Ajattelu ja ongelmat
Yksi lohduttavimmista oivalluksista pitkiin aikoihin on ollut tajuta, että minun ei tarvitse tyhjentää tai yrittää tyhjentää päätäni enää koskaan. Ajattelu kuuluu ihmisluontoon, se on luova voimavara ja sillä luomme kaiken kokemuksemme mitä tässä ihmiselämässämme tulemme kokemaan. Ongelmat – nehän ovat päässämme ja meille uniikkeja eli ovat luovan ajattelukykymme hedelmiä. Luovuutemme on joskus todella kukassaan kun kehittelemme skenaarioita päässämme siitä, miten asiat voivat mennä pieleen. Tänään sydämeni suorastaan pamppaili, kun soitin – ääni melko kireänä – pankkiin tiedustellakseni tarkennuksia eräistä tilitapahtumista. Olin mielessäni nähnyt kaikenlaisia pahojen ihmisten uhriksi joutumisia, nyt ne korttitietoni varastettiin, siinä verkkokaupassa ne varmaan meni, olisinpa jättänyt ostamatta, voi voi miten tästä nyt selvitään… Kun huojentava selitys löytyi, sydämen syke oli siinä hetkessä takaisin normaalissa…
-
Omasta polustani
Jäin konsultin päivätöistä pois lähes neljä vuotta sitten lähteäkseni etsimään uusia tapoja luoda merkityksellistä elämää. Samalla syntyi mahdollisuus syventyä moniin hyvää elämää käsitteleviin tietolähteisiin sekä opiskella erilaisia lähestymistapoja. Polkuani seuranneet tuttavat kysyvät joskus mielipiteitäni vastaan tulleista parhaista itsensä kehittämisen kirjoista ja kursseista. ”Mikä kolahti/muutti eniten?” ”Mikä on synnyttänyt eniten oivalluksia?” ”Mikä ois tosi hyvä kirja?” Yksi oivallus tuli kesken kevätkävelyn ystävän kanssa, jolloin minulle välähti yhtä meditaatiokurssia hehkuttaessa, etteivät mitkään toimivampaa arkea synnyttäneet oivallukset olleet loppumetreillä toista ’parempia’. Kaikki kokemukset meditaatiokursseista kirjoihin tai sosiaalisessa mediassa pyöriviin vinkkilistoihin ovat avanneet jotain siinä hetkessä oleellista asiaa tulla tietoisuuteeni. Olen tutustunut eri kanaviin uteliaisuuden perusteella, ja välillä vähemmän päämäärätietoisesti, vain tilaisuuteen tarttuen kun jotain tielleni sattuu.…
-
Living in possibility – elämä mahdollisuuksien ympäröimänä
Tämän sivusto kantaa nimeä Living in possibility siitä syystä, että tämä englanninkielinen termi mielestäni kuvaa napakasti sen (olo)tilan, jossa haluan päiväni elää. Mahdollisuus-mindsetissä. (Heti kun keksin itselleni sopivat suomenkieliset termit, säästän nämä englanninkieliset sille varatulle versiolle tästä sivustosta. Sillä välin, koita kestää!). Ajattelumme muokkaa kokemuksemme, ja joskus tuo ajattelu on täynnä rajoituksia, tiedostettuja tai – useinkin – tiedostamattomia. Kuinka usein olet saanut inspiraatiota luoda jotain uutta vain huomataksesi jonkin ajan kuluttua ettei idea tunnu enää niin hyvältä sen vuoksi, että keksit monta syytä miksi se ei olisi mahdollista? Kenties olet jo kertonut itsellesi, ettet oikeasti halunnutkaan luoda asiaa, ”ei ole minun juttu”. Mahdollisia evoluutiopolkuja toiminnan pysäyttävälle ajatusvirralle on ihmisestä riippuen useita, mutta…
-
Mieli auki Unlimited Conference:ssa
Osallistuin 24.-25.9. Helsingissä Korjaamolla järjestettyyn Unlimited Conference 2016-tapahtumaan. Sinne kokoontui kansanvälisiä 3 prinsiipin tuntijoita ja harjoittajia, ja sitten meitä vielä opiskeluissamme alkutaipaleella olevia innokkaita suomalaisia, ruotsalaisia, norjalaisia ja tanskalaisia (tämä oli Pohjoismainen tapahtuma) – satakunta kaiken kaikkiaan. Lempeä lähtösysäys kolmen prinsiipin maailmaan tapahtui kohdallani kaksi vuotta sitten kun luin Michael Neillin ’The Inside-out revolution’ kirjan. Siitä opin yhtä sun toista elämässä auttavaa (suosikkilauseistani ’love is what you are made of’ on palauttanut maan pinnalle itseeni tai muihin kohdistuvan arvostelun syövereistä), mutten vielä ymmärtänyt lukemani syvemmin. Michaelin viimekeväinen kirja ’The Space Within’ avasi jo enemmän (jollain tavalla osaan päästää irti ajattelustani silloin kun se ei palvele), mutta vasta tämä konferenssi auttoi…
-
Päätän päiväni (kulun etukäteen)
Tällä viikolla pysäytti seuraava mietelause: ”We don’t decide our future. We decide our daily habits and our habits decide our future.” (Emme päätä tulevaisuuttamme. Päätämme jokapäiväiset tapamme ja nuo tapamme määrittävät tulevaisuutemme.) Millaisia päivittäisiä päätöksiä oikein teemme ja miten voimme tukea tuota prosessia omalla kohdallamme niin, että se tuottaa tuloksia, joita haluamme? Näistä päätöksistä kirjoittaa psykologi Jennifer Jones taannoisessa blogikirjoituksessaan. Lyhyesti tiivistettynä, jos otamme pienen ajan päivästä ja käymme läpi kaikki eteemme tulevat päätökset ja tietoisesti valitsemme suhtautumisemme jo etukäteen, voimme alkaa kokea tietoisen päätöksenteon vaikutuksia yllättävällä tavalla ja nopeasti. Määrällisesti katsoen siis päätökset, jotka päivässä teemme, ovat suurimmalta osin ennakoitavissa (tiedämme mitä teemme, ketä tapaamme, osaamme ennakoida myös haastavia…
-
Onnellisuudesta
Onnellisuus ja hyvinvointi, onnellisuus ja seksi, onnellisuus ja terveys… Koskaan ei ole onnen löytäminen ollut vähemmän ulkoisesta tiedosta kiinni kuin nykyään, vastaukset löytyvät joka näkökulmasta. Miksi stressi sitten lisääntyy, ja onnellisuuden kokemus tuntuu vaikealta saavuttaa? Meillä kaikilla on erilaiset käytännön määritelmät omaa onnellisuuttamme koskien. Sisäinen äänemme syvällä itsessämme tietää mikä meille toimii, mutta sen kuuleminen ei ole aina helppoa. Miten haluan tuntea, ajatella, tehdä? Näihin vastaaminen voi olla vaikeaa, jos aivojen kapasiteetista suuri osa käytetään ulkoisiin vaateisiin vastaamiseen sekä ärsyketulvan hallintaan. Myös aivojen luontainen taipumus kiinnittää helpommin huomiota negatiivisiin asioihin poimii tapahtumista helposti ne yksityiskohdat, jotka eivät menneet hyvin. Tämä jättää mieleen kokemuksia elämän riittämättömyydestä, ja sivuuttaa mahdollisuuden huomata se…
-
Oivalluksia kirjoista
Luen jatkuvasti kirjoja valmennuksen syventämiseksi, itseni kehittämiseksi sekä täydentääkseni sitä kuvaa, joka koko ajan tarkentuu meistä ihmisistä oman todellisuutemme muokkaajina. Filosofia, psykologia, neurologia, fysiikka ja monet muut ”siilot” kasvattavat omista näkökulmistaan ymmärrystämme elämän kaaoksesta ja siinä mahdollisesti ilmenevästä järjestyksestä ja syy-seuraussuheista. Siksi innostun monentyyppisistä kirjoista ja suhtaudun uteliaisuudella lukukokemukseen: mikä mahtaa tarttua matkaani, juuri tässä oman elämänkokemukseni vaiheessa? Monesti käy myös niin, että se, mikä ei varsinaisesti tarttunut ensimmäisellä lukemiskerralla, palautuu mieleen toisen ajattelijan valaistessa teemaa hieman toisesta näkökulmasta. Nämä viivästyneiden oivallusten hetket valavat luottamusta siihen, että elämä huolehtii oppitunneista juuri oikealla hetkellä. Joskus myös ihmettelen, kuinka paljon tietoa noissa kirjoissa jo onkaan, ja kuinka haastavaa on tiedon käytäntöön vieminen…