Yksi lohduttavimmista oivalluksista pitkiin aikoihin on ollut tajuta, että minun ei tarvitse tyhjentää tai yrittää tyhjentää päätäni enää koskaan. Ajattelu kuuluu ihmisluontoon, se on luova voimavara ja sillä luomme kaiken kokemuksemme mitä tässä ihmiselämässämme tulemme kokemaan. Ongelmat – nehän ovat päässämme ja meille uniikkeja eli ovat luovan ajattelukykymme hedelmiä. Luovuutemme on joskus todella kukassaan kun kehittelemme skenaarioita päässämme siitä, miten asiat voivat mennä pieleen. Tänään sydämeni suorastaan pamppaili, kun soitin – ääni melko kireänä – pankkiin tiedustellakseni tarkennuksia eräistä tilitapahtumista. Olin mielessäni nähnyt kaikenlaisia pahojen ihmisten uhriksi joutumisia, nyt ne korttitietoni varastettiin, siinä verkkokaupassa ne varmaan meni, olisinpa jättänyt ostamatta, voi voi miten tästä nyt selvitään… Kun huojentava selitys löytyi, sydämen syke oli siinä hetkessä takaisin normaalissa…